Harrastajien hankintaan

Seuran kossien kanssa kerhohuoneella pohdittiin sitä, miten saisimme seuraan lisää uusia harrastajia. Tämähän lienee se ylimääräisen aseman jälkeen toiseksi suosituin keskustelunaihe kun kaksi autosuunnistajaa kohtaa toisensa.

Heti alkuun päätettiin laittaa seuran tiedotusasiat kuntoon. Viime aikoina kun on onnistuttu järjestämään muutama harkkarikin niin, ettei asiasta ole hiiskuttu sanaakaan kenellekkään ulkopuoliselle. Sitten ollaan yhteen ääneen lähtöpaikalla päivitelty väen vähyyttä. Eli lehtiin ilmoituksia – vaikka maksullisia – sekä harkkarista vähintään tulokset julkisiksi. Pari puffijuttua kisoista tai harkkareista sekä lehtitiedotetta paikallisaviiseihin menestyksen sattuessa seuralaisten kohdalle. Johan alkaa julkisuutta löytyä.

Tämä ei kuitenkaan taida riittää. Eli pannaanpas teekkarit, tekulaiset ja kauppislaiset asialle. Homma hoitusi niin, että tehtäisiin mukava siviiliautoharkkari seuran konkareiden voimin, mutta annettaisiin ilmoittautumisrahat opiskelijoiden virkistysrahastoon. Eli mitä enemmän kossit saisivat värvättyä väkeä harkkariin, sitä enemmän kilahtaisia tuohta virkistyskassaan. Johan alkaisi uusia harrastajia löytyä.

Eli hyvä alku tämäkin, mutta jos pantaisiin oikein valtakunnan tasolla ja koko porukalla hulinaksi. Lavikaisen visio todellisesta harrastajajien hankintakampanjasta pistäisi samalla kuntoon myös harrastuksen rahoituspuolen. Eli jatkossa on mahdollista pitää hauskaa ja samalla rahoittaa koko autourheiluharrastus pienellä ponnistuksella.

Homma etenee siten, että lajin aktiivisimmat harrastajat houkuttelevat lajin pariin yhden uuden kilpailijaparin puolen vuoden välein. Ei pitäisi olla paha nakki. Kummit ja kaimat, veljet ja siskot, työkaverit ja hyvänpäivän tutut. Kyllähän niitä riittää. Ilmoitus osuuskaupan kassan vieressä saattaa innoittaa aivan ventovieraankin ottamaan yhteyttä.

Lasketaan nyt vaikka SM-kilpailuun osallistuvat näiksi tosiaktiivisiksi. Muutkin toki saavat osallistua talkoisiin, mutta laskennan helpottamiseksi rajataan määrä 60 pariin eli 120 henkilöön. Nämä 120 hankkivat siis kukin lajin pariin yhden uuden harrastajaparin puolen vuoden välein. Puolen vuoden kuluttua uusia harrastajia on siis 240 henkilöä eli 120 uutta paria. Sekä uudet että ensimmäiselle kierrokselle osallistuneet vanhat aktiivit hankkivat sitten seuraavan puolen vuoden aikana kukin jälleen yhden uuden kilpailijaparin lajiin mukaan jne. Tällaisen värväystoiminnan avulla lajin tulevaisuus olisi harrastajamäärän puolesta pelastettu.

Niin edullinen laji kuin autosuunnistus onkin, vaatii se kuitenkin jonkinlaisia taloudellisia uhrauksia. Samalla kun laitetaan porukalla uusien harrastajien värväystoiminta kuntoon voidaan hoitaa myös harrastuksen rahoitus aivan uudelle tasolle. Eikä tämäkään kuulkaas ole kuin hyvästä tahdosta kiinni. Homma etenee siten, että jokainen lajiin tuleva henkilö rahoittaa oman harrastuksensa uusilta, lajiin houkuttelemiltaan henkilöiltä saamillaan sijoituksilla. Sopiva sijoitus olisi 500 euroa, jonka siis saisi takaisin heti, kun hankkii yhden uuden harrastajan autosuunnistukseen. Koska Lavikainen on ihan itse keksinyt tämän loistavan idean, lienee kohtuullista, että kaikki nykyiset harrastajat maksavat Lavikaisen tilille tuon 500 euron sijoituksen. Tämä sijoitus siis mahdollistaa veloituksettoman autosuunnistusharrastuksen hamaan tulevaisuuteen asti ja antaa halutessasi erinomaiset lisäansiomahdollisuudet. Yksi uusi hankkimasi autosuunnistuspari tuo siis sinun kukkaroosi 2×500 euroa aina puolen vuoden välein. Yhteensä siis 4.000 euroa sinulle ja kilpailijaparillesi vuodessa. Tietysti voit halutessasi olla ahkerampikin jäsenhankinnassa.

Loistava idea, vai mitä. Lajin harrastus kasvaa huimasti ja kilpailukulutkin saadaan runsaskätisesti katettua. Enään ei ole uuden turbo-4WD-kisakaluston hankinta rahasta kiinni.

Tietysti kehitykseen liittyy muutamia pieniä ongelmia. Tämä on kuitenkin aivan tavanomaista kaikissa suuremmissa kehityshankkeissa. Kahden vuoden kuluttua harrastajamäärän kasvu pakottaa pohtimaan kahden minuutin lähtövälin tiivistämistä. Nimittäin 10.080 henkilöön kasvaneen harrastajamäärän lähettäminen reitille vie perinteisellä lähtövälillä 7 vuorokautta. Mutta onneksi meillä on Emitti, joten ei tarvita kuin muutama urhoollinen ja pitkäpinnainen asemamies puskiin viikoksi kykkimään. Lisäksi tasapuolisten kilpailuolosuhteiden varmistamiseksi arvokilpailuita saisi järjestää vain keskitalven kaamoksessa tai juhannuksen aikaan ja silloinkin ainoastaa napapiirin pohjoispuolella. Mutta eihän se ongelma ole kun rahaakin tulee harrastajille reppukaupalla. Mukavahan se vain on hieman reissata pohjoisen maisemia katselemaan.

Neljän vuoden kuluttua olemme tilanteessa, jossa kaikkien kilpailijoiden reitille lähettäminen veisi aikaa yli puolitoista vuotta. Mutta lähtöväliä sopivasti tiivistäen ja liukuvaa lähtöaikaa käyttäen saataneen kaikki kilpailijat maastoon saman vuoden aikana. Aatelkaa miten upea juttu tämäkin olisi. Loppuisi lajiryhmän huoli siitä, että ei ole riittävästi aktiivisia kisantekijöitä kun kilpailukalenteriin mahtuisi vain yksi kilpailu per vuosi. Lavikaisen kokemuksen perusteellä tämäkään ei kaikille kuitenkaan kelpaisi. Olisiko se muka reilua, että A-luokkalaiset joutuisivat lähtemään kisaan aina ihan loppuvuodesta, kun ensimmäiset M-luokkalaiset saisivat ajaa lähes koko kisan keskikesän valoisassa säässä? Liukuva lähtöaika onneksi auttaa hieman tiivistämään lähtöaikoja, mutta lienee kuitenkin syytä sopia, että liukuma ei saa olla yli kolmea viikkoa.

Neljän ja puolen vuoden kuluttua harrastajamäärä on kasvanut lähes 2,5 miljoonaan henkilöön ja liittymismaksuina lajiin tulee rahaa yli 800 miljoonaa euroa puolessa vuodessa. Luulisi silloin jo median ja mainostajienkin kiinnostuvan lajista ilman sen suurempia puffauskampanjoita. Eikä tämä kuulkaas ole vasta kuin alkua! Pari vuotta lisää ja joka ikinen maapallon asukas harrastaa autosuunnistusta. Silloin täytyisi varmastikin rengassääntöihin tehdä pieniä muutoksia ettei maastot kuluisi aivan puhki.

Tämä kaikki on siis mahdollista pienen aktiivisuuden avulla. Muista siis – yhden uuden kilpailijaparin mukaan saanti puolen vuoden aikana! Mutta ENSIN pankin kautta ja Lavikaisen tilille tuo pieni muodollinen 500 euron alkupääomasijoitus.

Muistuttaa A.Lavikainen