Viime aikoina on ollut hyviä keskustelun haaroja, joihin olisi tehnyt mieli vastailla. Mutta kun ei oikein meinaa ehtiä, niin on jäänyt lueskelun tasolle.
Tämä ketju, joka tosin alkaa mennä ohi siitä otsikon pistetilanteesta (johon ei omalta kohdalta ole valittamista
), sai tarttumaan näppikseen, koska...
En tossusuunnistuksesta tulleena jaksa lakata ihmettelemästä sitä, miksi Kanta-Hämeen sarjan kisat eivät ole kansallisia kisoja. Nykyisillä kalenterikisamäärillä ja osallistujilla olisi enemmän kuin tervetullutta, että tällä kohtuullisen aktiivisella alueella järjestettävien tapahtumien yhteydessä ajettaisiin kansallista kisaa. Tai oikeastaan ideologisesti toisin päin eli mielestäni harkkarin voisi, tai ainakin pitäisi voida, järjestää kansallisen yhteydessä. Näinhän monissa tossusuunnistuksenkin kisoissa tehdään eli on kuntosarja tai -rata lisenssittömille.
Näin aloittelevat harrastajat olisivat samassa tapahtumassa mukana kuin aktiivitkin, nähden samalla sitä aitoa kisatouhua. Tässä vaiheessa totean, että en ole täysin tietoinen tämän hetken säännöistä, joissa voi olla jotain em. toimintaa estävää. Juha ja Mika kuvasivat hyvin sitä problematiikkaa, joka tähän sarjaan yhdistämiseen liittyy, mutta silti uskoisin tällä ajatuksella olevan piristävä vaikutus osallistujiin ja jopa määriin.
Toinen puoli asiasta: Olen kaksi vuotta ajanut näitä harkkareita ja ne ovat itse asiassa muodostaneet oman harrastamisemme rungon, koska kansallisia on niin vähän. Reitit ovat olleet kaikki onnistuneita, kukin omalla tavallaan. Jarin kommenttiin on helppo yhtyä eli esim. VaToSUAn ja Riihimäen kisoista olisin voinut maksaa tuplamaksun, koska reitit ovat olleet todella hyviä, ja osa jopa suoraan valmiita kansallisia. Vieläpä sellaisia, joista ehtii illaksi kotiin, toisin kuin Siikakankaalta (ratamestarin huomautus)
Tämän syksyn kisoista Lopen reitti oli täysin kansallisen arvoinen. Harmillisesti pari lopun kisaa jäi työkiireiden takia ajamatta, mutta ainakin TAUKin reitti sai kuskilta hyvät arvosanat, vaikka toimikin kartturina.
Eli pointti: Kun kisanteko tuntuu tuottavan tuskaa järjestäjille, ainakin kansallisen muodossa, pitäisi näitä harkkareiden eteen tehtyjä tunteja hyödyntää paremmin. Kansallisena voisi pyytää sen 40 eur ja seura saisi jotain tuottoja, tai oikeammin kuluja peitettyä. Näin olisi myös nousupisteitä jaossa, palkinnoista en tämän lajin kohdalla juuri perusta tai perään huutele. Jokainen itse ratamestaroinut tietää sen vaivan ja työmäärän, joka tämän lajin kisaan menee. Ja nykyään se itse reitti on jo palkinto eli kun pääsis vaan ajamaan...
Tämä kaikki edellä suollettu löpinä on siis puhetta, jolla hyville reiteille saataisiin lisää niitä aktiiveja, toivottavasti. Uusien tutustujien ja tuoreiden harrastajien kohdalla tämä nykyinen konsepti on hyvä, enkä edelleenkään keksi syytä miksei sitä voisi yhdistää kansalliseen. Reittejä tulisi normaalin kansallisen tapaan maksimissaan kolme, koska MAB voi ajaa hyvin saman viivan, kuten sarjassa on nytkin ajettu. Pyyntejähän voi vaihdella, jos haluaa saada eroavaisuutta. Uusi ajomääräys on huomattavasti nopeampi tuottaa kuin uusia reitin osia.
Mutta tällaista. En tiedä, sainko tuotuapunaista lankaani kyllin selvästi esille, ehkä jatkan joskus myöhemmin. Kuten pitäisi tehdä nousupistekeskustelulle, josta on kisamatkoilla höpisty useampaan otteeseen ja varmaan taas höpistään, kun mennään Kurikkaan harrastamaan.
-Tsaari
PS. Tänään tuli istuttua päivä höpöhöpökoulutuksessa mielenkiintoisen teollisuusaluepihan laidalla. Alkoi mielessä syntymään jo jaksoa. Lähtiessä osui pari vanhanpohjaa silmään, vieressä olisi joku rata-aluekin, lähellä vanha maankaatopaikka... Juu-u, laitetaan muhimaan