The Real Lajipäivät ja uudet harrastajat

Tänne keskustelut, jotka eivät sovellu muihin alakategorioihin.

Moderators: Moderaattori, Moderaattorit

Post Reply
Janim
Posts: 7
Joined: Tue Sep 18, 2012 6:59 am
Location: Hyvinkää

The Real Lajipäivät ja uudet harrastajat

Post by Janim »

Tere,

Kaikenlaista pikku juttua harrastajien houkuttelusta löytyi kun oikein kaivelin, heitetään kuitenkin uutta vettä myllyyn. Turengin harkkarista palatessa tuli kartturin kanssa juttua keltaisessa poolossa osallistujen vähäisestä määrästä (C-luokassa ja yleensä). Turengissa osallistujia oli siis peräti kuusi kappaletta. Juttu ajautui sitten pohdintaan miten uusia naamoja saisi houkuteltua lajiin, kuitenkaan homma ei kovin suuria investointeja vaadi, samalla autolla kun voi käydä kisoissa ja kaupassa.

Ongelmina pidimme esimerkiksi että on kovin hankalaa selittää lajia tuntemattomalle mitä hommassa tehdään. Kaikki Jatit, emitit sun muut aukeaa vasta parin harkkarin jälkeen. Samoin tietty Mautosuunnistus projektissa havaittu kuskin kyllästyminen ja vastaavat ongelmat ovat läsnä.

Noh, ratkaisumallia siis mietittiin. Funtsauksen tuloksena syntyi ajatus lajipäivän järjestämisestä siten, että lajia pääsisi parilla kartalla kokeilemaan. Harrastajia voisi olla paikalla autoineen mahdollisimman laajalla skaalalla, hommaa voisi kokeilla takapenkiltä seuraten tai sitten kuskiksi asettumalla. Tutustumisen jälkeen heittää sitten lenkin kaverin kanssa. Saattaisiko tälläinen vierihoito toimia? Mitä nyt lajia tuntemattomien kanssa on tullut keskusteltua, moni pitää ongelmana nimenomaan sitä ettei osaa suunnistaa. Ilmeisesti pelätään karttojen hankaluutta, kun sellaista ei koskaan ole nähtykkään. Kuitenkin E-luokan harkkarikartta on aika helppoa tulkittavaa kokemattomallekkin.

Onkohan tälläistä hommaa tullut kokeiltua, voihan se olla että keksimme pyörän uudestaan? Pohdinnassa edettiin ja mietittiin että esimerksi Hyvinkään radalle saisi jo varmasi muutaman sellaisen "pätkän" emitteineen jne, että varmaankin saisi käsityksen mistä on kyse. Ehkä tämä kannattaisi järjestää pari viikkoa ennen paikallista harkkaria ja koettaa houkutella paikalle saapuneet myös kokeilemaan hommaa sinne. Riippumatta siis paikkakunnasta. Hommaa pitäisi tietysti koettaa markkinoida paikallislehdessä yms etukäteen, joku juttu hommasta herättämään uteliaisuutta voisi olla myös kova sana. Kaksistaan uutta paria ei ehkä kannattaisi heti päästää pähkimään, vaan nimeomaan ettei homma olisi pelkkää päänraavintaa. Samoin videoita läppärillä pyörimään johonkin lähistölle, että syntyisi myös kuva vauhdikkaammasta lajista sitten kun on vähän kehitytty.

noniin, siinähän sitä pohdintaa oli, kommentteja?
_________________

Mehtään menee
Pepe
Posts: 87
Joined: Thu Dec 13, 2007 10:38 pm

Post by Pepe »

Pitäkää hatuistanne kiinni. Haluan osallistua yo. kirjoituksen kommentointiin ym. Ja anteeksi kaikki entiset ja nykyiset lajiaktiivit.
Otsikon kirjoituksessa on paljon hyviä asioita, kun kannetaan huolta lajin säilymisestä.
Monet tahot tekevät hyvää työtä järjestämällä harjoituskilpailuja ja harjoituksia.
Mutta minkä ihmeen takia järjestetään ja ajetaan M/A ja B luokissa kilpailuja harjoitusajoissa. Kai sitten kilpailuvietin kannalta, kun lajin säilymisen kannalta olisi paljon suurempi teko istua aloittelevan autoon opastamaan kuskina tai takapenkkiläisenä. Saa sitä kilpailuviettiä tyydytetyksi siinäkin.
Tarvittaisiin uutta ohjeistusta ja asennetta. Ja näyttää siltä, että aktiivit eivät oikeasti ymmärrä, kuinka vaikea laji tämä on aloittelijalle.
Myös:
1. Laji helpommaksi (esim. 70 luvun alku)
2. Säännöt yksinkertaisemmiksi (esim. 70 luvun alku)
3. Lajin painopiste enemmän esim. tasanopeusajon suuntaan.
4. Osallistujahankintaa harjoituksiin ja itse opastamaan kuskina tai takapenkkiläisenä. (esim. jokin kummisysteemi?)

Kysymys on siitä, että halutaanko laji pitää vain muutamien nykylajin nykytaitajan hiekkalaatikkona, vai halutaanko oikeasti, että kynnys harrastajamäärien lisääntymiseen madaltuu.

Aloitin lajin harrastamisen, kunn lajin oppimiskynnys oli vielä matala.
Autokilvasta kiinostunut kuski pyysi kartturikseen sillä perusteella, että olin metsäsuunnistuksessa sijoittunut SM pronssille. Kokeneelta kartturilta sain neuvon, että keltaiset ja punaiset tiet kartalla ovat valtion teitä ja niille on sininen tienviitta. Mustat ja harmaat ovat yksityisteitä ja niiden viitta on musta tai valkoinen. Koko kisa oli ilmaistu yhdellä peitepiirroksella 1:200.000 kartalle. Sitten tuli aika, jolloin reittiviivalta alkoi puuttua pätkiä ja tuo väli ilmaistiin 1:20.000 kartalla. Sitten "kehitys" johti siihen, että noita pätkiä alettiin ilmaista esim. 1:6.666 tai 1:17.500 kartoilla jne...

Myöhemmin lajin edelleen vaikeuduttua aloitin metsäsuunnistusuran jälkeen B-luokkalaisena A-luokassa kuskin kanssa, joka oli ollut m-luokan kartturi. Seuraavana vuonna ajettiin sitten jo M-luokassa, vaikka en koskaan ole noussut A-luokkaan.
TIEDÄN MITÄ KARTTURIN OPPIMISEN KANNALTA TARKOITTAA KUN KUSKINA OPASTAA MENESTYNEEMPI KARTTURI.
kAIKKIEN ALOITTELEVIEN KARTTURIEN, ERITYISESTI ENSIKERTALAISTEN PITÄISI TÄLLAISESTA PÄÄSTÄ OSALLISEKSI. (SIIS KOKENUT KUSKIKSI TAI TAKAPENKILLE)
Ja lajin salat alkavat opastettuna aukenemaan.

1970 luvun alussa laji oli jo jonkin verran vaikeutunut, mutta kuoistus oli vielä jäljellä. Kansallisia kalenterikisoja oli yli 200 ja kansallisessa kisassa oli parhaimmillaan osallistujia yli 200 autokuntaa. Huono puoli oli, että viimeiset lähtivät ja olivat maalissa aika myöhään.
Tästä alkoi sitten lajin "alamäki". Oli ensin menty metsäpoluille ja sitten metsään. Alkoi ilmestyä traktoreita poikittain reitille, joitain oli heitetty kivillä, ja parhaimmillaan kuultiin varoituslaukauksiakin. Esiin tulleiden ongelmien myötä AKK alkoi vaatia parempaa valvontaa. Muunmuassa kaikilta maanomistajilta piti ruvete kyselemään lupia. Kilpailujen järjestäminen tuli työläämmäksi ja kilpailijoiltakin ruvettiinvaatimaan lisennsiä. Lisenssijärjestelmän käyttöönotto oli erään vakuutusyhtiön onnistuneen markkinoinnin tulos. Kisojen järjestäminen tuli työläämmäksi ja osallistuminen hankaloitui.

Samalla laji alkoi kehittyä entistä vaikeammaksi ja monimutkaisemmaksi, ensisijaisesti kilpailijana menestyvien ja menestystä hamuavien auktoriteettien ehdoilla.
Näin lajista on kehittynyt aivan liian vaikea ja monimutkainen. Nyt olisi korkea aika lajin auktoriteettien nöyrtyä ja uskaltaa yksinkertaistaa lajia ja lajin sääntöjä. (Muistan jossain nähneeni harjoitus ajon kutsun, jossa oli säännöt ja ohjeet aloittelijoille, kaikki ansiokkaasti yhdellä A4:llä. Tässä olisi säännöille hyvä määrällinen tavoite. Tuskin on katastrofi jos ei ihan siihen päästä.)

Onko metsäsuunnistus monimutkaistunut/vaikeutunut viimeisten 40 vuoden aikana? Ei! Kilpasuoritukset ovat sen sijaan monikymmenkertaistuneet.

Onko autosuunnistus monimutkaistunut/vaikeutunut viimeisten 40 vuoden aikana? Kyllä! Ja kilpailusuoritukset ovat vähentyneet dramaattisesti.

Jos halutaan lisääntyviä harrastajamääriä on lajia remontoitava dramaattisesti. Jos joku ajattelee, että sitten lajiei ole enää entisensä, niin sitten se on niin. Nykymuodossaan lajilla ei ole enää arvoa, jos (niinkuin nyt näyttää) pelkän tuloksen saamisella pääsee lähitulevaisuudessa SM:ssä palkinnoille.
Tai onhan ongelmaan tietysti sellainenkin ratkaisu, että vähennetään palkintojen määrää.

P.S. Osallistuin myös kyselyyn.
Pepe
Pepe
Posts: 87
Joined: Thu Dec 13, 2007 10:38 pm

Post by Pepe »

Niinpä niin. Hyvähän se meikäläisen täältä katsomosta on huudella.

Mutta jos nyt joku täällä etelän perukoilla ryhtyy järjestämään harjoituksia ja kokoamaan tällaista aloittelijoiden avustustoimintaa, niin osallistun mielelläni: siis kuljettajana tai takapenkkiläisenä.
- Eli: Konkari kuskin paikalle, tai takapenkille harjoituksen ajaksi vastailemaan aloittelevan kartturin kysymyksiin ja opastamaan. (Jokainen lajia harrastava tai harrastanuthan on konkari, jos vain itsensä sellaiseksi päättää kokea).

Pohjoisen hyvin kehittyvillä seuduilla tällaista näyttää jo olevan aluillaan.
Pepe
Post Reply