Lajin luonneko muuttunut?

Lavikainen on tehnyt mökillä syystöitä ja samalla on syvälliset ajatukset pyörineet rakkaan lajimme ympärillä.  Ajatuksissa on pyörinyt nostalgiset muistot takavuosilta sekä se polemiikki mitä on viimeisten vuosien aikana käyty lajin luonteesta.  Soiko lajille jo kuolon kellot?  Vai onko vain lajin luonne muuttunut toisentyyppiseksi.

Jos seuraavan perusteella provoisoidutte, niin omapa on murheenne.  Lavikainen on tullut vähän siihen tulokseen, että lajin luonne (ja alasajo) alkoi sillä siunaamalla kun joku saa…n insinööri (varmaankin) kehitti ensimmäisen version kompusta.  Ne ketkä jotain lajin historiasta tietävät, tietävät myös mitä tarkoittavat käsitteet Halda, Snurra, Herätyskello jne.  Tuohon aikaan jos aikoi ajella aikataulussa – joka silloinkin oli +/- 10 sek – piti korvien välissä toimia hyvä arviointikyky, nopea oivaltaminen, kyky reagoida ja toimia nopeasti.  Nyt sitten ihan varmaan tosissaan pohditaan, että löytyisikö uusia harrastajia, jos ajomääräykseen laitettaisiin pistekohtaisesti ihanneajat.  Huomakkaa nyt sitten samantien, että tarvitaan kaksi uutta saraketta, ao. pistevälin ihanneaika sekä yhteenlaskettu aika edelliseltä JATilta.  Ei tarvitse sitten kenenkään urputtaa pärjäämättömyyttään ”kun joutui laskemaan aikoja yhteen eikä ehtinyt lukemaan karttaa ja sitten jäi klappuja ja …”.  Seuraavaksi varmaan ehdotetaan, että karttoihin merkitään jo RT:n paikatkin.  Menkää ny jo kotiin.  Loppuu loputkin harrastajat.  Mistä muuten mahtaa johtua, että vielä 80-luvulla SM-osakilpailuun ei saanut osallistua kuin M- ja A-luokkiin luokitellut parit.  Nyt voi vaikka mummo kaupan kassajonosta lähteä SM-kapinaan, kunhan ”tuntee säännöt” – ainakaan katsastuksessa ei tarkisteta että mummo osaa noita sääntöjä.  (Jos auto pitää katsastaa niin miksei katsasteta myös sitä, että kilpailijat ovat todella lukeneet ja omaksuneet kapulakielisäännöt.)  Tämäkin juttu kuuluu tuohon samaan sarjaan.  Keinotekoisesti yritetään saada lisää kilpailijoita.

Lavikainen muistaa tosi hyvin ensimmäisen kilpailun historian hamoilta, jolloin nelivetoja ei tunnettu muuta kuin traktoreissa (jos niissäkään).  Etukäteen jännitti jo se, että löytääkö lähtöpaikan.  No löytyi.  Huoltikan pihassa meinasi mennä pupu puseroon, kun katseli äMMäläisten menovehkeitä.   Kartturilla oli se iso, painava Snurra, joka oli tuettu lattiasta tulevan paksun tolpan nokkaan.  Keskellä kojelautaa oli Halda, se kahdella näytöllä oleva mekaaninen trippi (10 m:n tarkkuudella).  ”Ei jukolaut, joko lähdetään kotiin” oli ajatuksissa.  Vaan eipä lähdetty, vaan lähdettiin kisaamaan.  Eikä tultu C-luokassa edes viimeiseksi, jos oikein muistan, niin yksi pari jäi taakse.  Ja silloin oli C-luokassa sen verran lähtijöitä, kun nykyään on kisassa yhteensä – ellei vähän enemmänkin.

Mistä sitten on kyse?  Ennen muinoin.  Voi hitto mikä ilmaus.  Ihmiskunnan historiaa on kirjoitettu jo pari tuhatta vuotta Kristuksen jälkeenkin ja meikäläinen sanoo paria … kolmeakymmentä vuotta ”ennen muinoin”, mutta näin on.  Kyse ei ole siitä, että sinänsä AS:ssä olisi jotain mennyt totaalisesti ketuilleen.  Kyse on yleismaailmallisesta, länsimaissa vallalla olevasta helposta ja hauskasta elämän tavoittelusta.  Loppujen lopuksi vaatinee jonkinasteista asketismia ja / tai masokismia, että viitsii kuluttaa aikaa metsien siimeksessä syyspimeinä iltoina / öinä.  Kyllä minä tiedän, mikä siinä viehättää.  Mutta en yhtään ihmettele, että samassa määrin kuin ennen se ei viehätä uusia, tuoreita, juuri kortin saaneita nuoria miehiä.  AS:n kuvaan kun ei kuulu samanlainen narsistinen ”kaikki tässä ja nyt mulle” elämäntyyli, joka tämän päivän aikana on vallalla.  

AS:ssä on näkyvissä samanlaisia keinotekoisia tekohengityksellisiä piirteitä kuin muissakin lajeissa.  Katsokaapa rallia – niin MM- kuin SM- tasollakin.  Olen pitkään ihmetellyt, että SM-tason rallissa EK-kilometrejä ajetaan keskimäärin 70…80.  Isoa lujaa kisassa mennään n. 40 minuuttia.  Mutta rahalompsaa kevennetään varmaankin paljon  enemmän kuin 20 vuotta sitten.   Ja sitten vielä se, että samoja pätkiä ajetaan pariin kertaan.  Taannoin mm. yhdessä rallissa eka kerralla joku oli katkaissut sähköpylvään.  Pätkä keskeytettiin ja jäi sitten se toinen kertakin ajamatta.  Siinä lakaistiin samantien aika paljon prosentteja kisan EK-kilometreistä.  MM-touhu tuntuu myös menevän myös koko ajan hullumpaan suuntaan.  Kustannuksia alemmas ja samalla lisää kisoja, täysin kreisi yhtälö.  F1-touhuja en ole jaksanut seurata enää aikoihin:  Kahden viikon välein jätkät kiertää jotakuinkin samassa järjestyksessä ratoja.   Ei kenenkään AITO mielenkiinto riitä siihen että joka viikonloppu seuraat silmät tapillasi joko F1:ä tai rallia – nämä tietysti sen jälkeen kun olet viikon illat rustannut itse AS-kisaa ja lauantaina käynyt itse kisaamassa.  Entä lätkä:  Joka vuosi laitetaan pakka uuteen uskoon ja joukkueet jaetaan kuten ennen muinoin koulun alaluokilla.  Siellä opettaja valitsi pari kaveria, jotka sitten vuorotellen valitsivat joukkueeseensa pelaajat – varsinaista värväystä.  Nyt päältä ottaa ensin ne, joilla on euroja eniten kirstussa ja pienemmät seurat saavat ”rippeet”.  Olen haistellut, että samanlaista henkeä kuin ”ennen muinoin” ei löydy.  Ottelujen määrää kyllä lisätään, ”kiihkeitä” paikallistaistoja taitaa olla jo toistakymmentä vuodessa – ei piru vie.  Kaikki kollit tietää, että kaikki nami alkaa maistua puulta jos sitä on jatkuvasti tarjolla.  Tämän kaiken taustalla HAISEE raha, euro on kova konsultti.  Mutta ei vain huomata, että aito urheilullisuus jää toiseksi – ja on jäänyt jo.

Esim. rallissa on kyllä sitten huomattu se, että ”kappas vain, kaikki eivät haluakkaan ajaa samanlaisella standardi-Mitsulla ja tavoitella N:n SM:ää”.  On perustettu F-cupia, Historic-luokkaa ja ties mitä.  Ja tosi hieno homma.  Niissähän sitä porukkaa tuntuu riittävän.  Eli sitä porukkaa, joka ihan aidosti haluaa HARRASTAA, jotka eivät tavoittelekaan SM-uraa tai MM-uraa, vaan haluavat käydä ilmaisemassa sisäistä minäänsä kisailemalla.  Ottamassa mittaa toisista samanlaisista – vertaisryhmästä.

Miten on AS:ssä?  Suora lainaus AS:n vuosikirjasta 2003: ”AS-säännöt eivät kiellä ketään tavoittelemasta Cup-mestaruutta vaikka viittä kertaa putkeen, sillä Cup-mestarin osallistumisoikeutta seuraavan vuoden sarjaan ei ole (vielä) katsottu tarpeelliseksi rajoittaa – Cup-tasolla menestyneet parit ovat yleensä jatkaneet matkaa kohti SM-mitaleita.  Nyt tilanne on muuttunut myös siinä suhteessa, että entiset M- ja A-luokkalaiset pääsevät pienen lepotauon – jonka voi viettää vaikka ajamalla kisoja ja keskeyttämällä sopivasti – jälkeen tavoittelemaan C- ja B-luokkalaisia varten rakennetun sarjan voittoa.”  Tuon äärelllä Lavikainen jää kyllä sanattomaksi.  Jo toista vuotta sitten allekirjoittanut otti kantaa (Kastijaosta, 24.8.2002) kantaa vähän samaan asiaan eli luokkajaon perusteisiin.  AKK:ssa voitaisiin nyt ihan tosissaan lähteä miettimään mitä olisi asiakassuuntautunut autosuunnistus.  Yllä olevasta siteerauksesta tulee kyllä mieleen, että tehdäänkö säännöt kilpailijoille vai tehdäänkö ensin säännöt ja katsotaan sitten, löytyykö harrastajia.  Suorastaan hirvittää tuo kehitys  – ”…ei ole (vielä) katsottu…”.  Haisee pahasti siltä, että lisää raja-aitoja on tulossa.  Tulee sellainen tunne, että kilpailuissa on mukana kasapäin pirullisia pikkupoikia, joita ei saada aisoihin muuta kuin tekemällä aina vain tiukempia sääntöjä.  Lavikainen antaa nyt AKK:n herroille pari vinkkiä.  Ensinnäkin ottakaapa selvää ja teetättäkää vaikka tutkimus, jossa tutkittaisiin kuinka paljon kalenterikilpailuissa on kilpailusuorituksia yhteensä ja luokittain.  Tämän jälkeen selvittäkää kuinka paljon noista kilpailusuorituksista on tehty kertalisenssillä.  Lavikaisesta tuntuu – siis vain tuntuu, tutkimustietoa ei siis ole – että varsinkin C- ja B-luokissa ihan kohtuullisen paljon on pareja, jotka ajavat vuodessa hyvin rajallisen määrän kilpailuja. Ja mistä tuo kertoo.   Siitä, että on paljon pareja, joiden AS-tarve tulee tyydytetyksi muutamalla kisalla vuodessa.  Kun pari vuotta sitten alettiin järjestää eri puolilla Suomea AS-harkkarisarjoja, niin niillä jo tyydytetään monen parin kisaamistarve.   Veikkaisin vain, että jos vähän tutkittaisiin sitä, miten asiakkaat eli kilpailijat käyttäytyvät, niin saataisiin tosi arvokasta tietoa myöskin sääntöjen laadintaan.  Ja mietittäisiin todella aidosti, ihan aikuisen todella, sitä millaiseksi säännöt tulee laatia, jotta ei tarvitsisi ”sopivasti keskeyttää” tai ” …ei ole (vielä) katsottu…”.   (AKK voisi esim. lähestyä autosuunnistus.netin ylläpitäjiä, josko tällaisen tutkimuksen tekninen toteutus voisi tapahtua netin kautta.)

Jos edellä kerrottua tulkitaan siten, että kielletään kertalisenssit ajatuksella ”että sitten on PAKKO hommata kilpailulisenssi ja sen myötä voisi kilpailla sitten enemmän”, niin Lavikainen ennakoi, että metsään mennään ja pahasti.  Nimittäin silloin nämä kertaluonteiset kilpailusuoritukset jäävät kokonaan tekemättä ja niiden osuushan lienee melkoisen suuri.  Eli kilpailijamäärä vain ja ainoastaan pienenisivät entisestään.  Entäs sitten tuo rivien välissä voimakkaasti oleva ilmaus, että Cupin parhaat pakkonostetaan A:n.   Saman saisi tietysti aikaiseksi pienentämällä nousupisterajoja.  On sinänsä aika ihme, että niitä ei ole pienennetty vaikka kilpailujen määrä on pienentynyt.  Mutta jos Cupin parhaat nostetaan A-luokkaan välittämättä heidän nousupistekertymästään, niin voipi olla mielenkiintoisen näköinen lähtöluettelo jo toisessa saati sitten viimeisessä Cupin osakilpailussa.  Ajatelkaas taas siellä AKK:ssa, teettekö sääntöjä itsellenne vai koko kilpailijakunnalle.  Cupin jälkeen myös eräässä moottoriurheilulehdessä aprikoitiin sitä, miten eräässä seurassa yhteispeli pelaa.  Miten olivat kehdanneet sekoitella pareja ja täten yrittää ajattaa eräs kaveri Cupin parhaaksi kuljettajaksi.  Lavikaista tämän tyyppinen uutisointi vähän hämmästyttää.  Säännöt eivät kaiketi kiellä ns. sekapareja.  Lavikaisen näkemyksen mukaan tuollainen yhteen hiileen puhaltaminen on juuri sitä, mitä lajissa tarvitaan.  On vaikea nähdä siinä mitään kuppaamisen makua.  Ja sitä paitsi: Se, miten toimittaja oli näemmä asiat tulkinnut ei ainakaan toteutunut – tuon kuljettajan, jota oltiin ajattamassa Cupissa mahdollisimman ylös, olisi kannattanut kaksikin kertaa miettiä, kenen kanssa lähtee kilpailemaan.  Ainakin Lavikainen tulkitsi tulosluetteloa niin, että ao. seurasta eräs toinen kartturi pärjäsi paremmin.  Vai eikö kyse ollutkaan mistään joukkuehengestä vaan siitä, että jotkut eivät vaan mahdu samaan autoon?  Mene tiedä!  Mutta se vain pisti silmään, että ollaanko nyt sitten sääntöjä rukkaamassa siihen suuntaan, että sekapareja ei jonkin sarjan sisällä sallita.  Ja jälleen kilpailijamäärät vähenevät – ihan taatusti ja ihan aikuisen todella.

Lavikaisen on ihan pakko vielä viitata noihin kastijakoihin.  Siinä pakinassahan oltiin sitä mieltä, että pitäisi olla erikseen ns. harrastajaluokat (tyyliin ”Vanhojen-äMMien-B” jne.) ja tosissaan kilpailevat.  Ja sitä mieltä Lavikainen on edelleen.  Voisi olla jopa niin, että jos olisi erillinen / erilliset harrastajaluokat, saattaisi kilpailijamäärät lähteä pitkällä aikavälillä nousuun.  Mutta jos sääntöjä laaditaan tyylillä ”on PAKKO…”, niin myös autosuunnistajat äänestävät mieluummin viettämällä saunailtaa kuin tappelemalla sääntötulkinnoista yön pimeinä tunteina hamassa korvessa.

Jos halutaan pitää ehdottomasti kiinni siitä, että ei ole erikseen harrasteluokkia, niin Lavikainen tarjoaa AKK:n sääntölaadintakomissiolle tähänkin erään vinkin:   Kun kilpailijapari ilmoittautuu kilpailuun ja maksaa kisamaksun ja kertakäyttöluokkalisenssit (ja ovat siis lukeneet säännöt) yms. niin heiltä kysytään: ”Haluatteko, mikäli sijoitutte luokassanne ylimpään 40 prosenttiin, luokkanousupisteitä.  Jos ETTE halua nousupisteitä, niin voisitteko ystävällisesti maksaa 30 euroa ja kirjoittaa nimenne tähän listaan (nousupisteettömien lista).”   Tällöin tällaisen parin ei tarvitsisi ”keskeyttää sopivasti”, vaan voisi vetää ihan tosissaan loppuun asti ja katsoa kuinka pärjää.  Samalla saataisiin aikaan ihan uuden tyyppisiä jälkipelejä, kun parit voisivat jossitella sitä, että tuliko maksettua turhaan vai ei.  On luonnollista, että palkinnot pitäisi jakaa niille, jotka nousupisteitäkin havittelevat.  Mutta nämähän olisivat niitä ”matkalla kohti SM-mitaleita” olevia, jotka kilpailevatkin nimenomaan tosissaan.  Ja toisaalta nuo, jotka eivät nousupisteitä havittele, olisivat varmaankin noita ”sopivasti keskeyttäneitä”, joilla on jo autotalli täynnä akkuporakoneita, ja keittiöstäkin löytyy jo ainakin seitsemän kahvinkeitintä.

Vielä muuten – kun pitkästä aikaa kirjoittelen – tuosta sääntöpykälästä 80.4 (yhteysradiot ja –puhelimet).   ”Tuomarit ja valvojat tarkkailevat jatkossa entistä aktiivisemmin puhelimen käyttöä”.  Tarkoittaako tuo, että kilpailujen järjestäjät sopivat salaisesti operaattorien kanssa laittomasta teletunnistetietojen käytöstä, jolla voitaisiin selvittää, kuka on soittanut ja kenelle.  Vai tarkoittaako tuo sitä, että paikannustietoja hyväksikäyttäen järjestäjä selvittää, missä kukakin milloinkin etenee.  Tuossa sääntökohdassa ihmetyttää tuokin, että ”…on kielletty kilpailusuorituksen aikana.”  Niinpä allekirjoittanutkin on monet kerrat heti maaliin tultua ilmoittanut kotijoukoille maaliinpääsystä.  Mutta tuossa vaiheessahan on yleensä vielä paljon pareja maastossa.  Miten valvojat entistä tarkemmin selvittää esim. sen jos minä maaliin päästyäni välittömästi vaikkapa lähetän tekstiviestinä jollekin parille vaikka oikean rivin parilta viimeiseltä jaksolta.  Totta kai tämä on laitonta, mutta ei maaliin tulleen osalta (”…on kielletty kilpailusuorituksen aikana”).  Ja kuka valvoo metsässä, kesken jakson sitä, jos jonkun kännykkään tulee tekstiviesti.  Kysyn vaan?  Ehdotankin, että kilpailun lähtöpaikalla poliisiviranomaisen läsnäollessa kaikki kilpailijat luovuttavat oman yhteysradionsa poliisille.  Tuloslaskentapaikalla kaikki saavat rationsa takaisin sen jälkeen kun kaikki kilpailijat ovat maalissa.  Luokathan ajavat osittain kuitenkin samoilla alueilla niin on vaara, että joku auttaa jonkun toisenkin luokan kilpailijaa.   Tämän takia on PAKKO mennä siihen, että C-luokkalaisetkin saavat rationsa vasta huomenen puolella kun viimeisetkin M-läiset ovat maalissa.  Älkää kysykö Lavikaiselta, miten tämä vaikuttaa kilpailijamääriin.  Mutta kun on PAKKO, kun ei tiedä, mitä nuo kilpailijat tekevät.   Helkatin Nokialaiset kun keksivätkin tuon yhteysration, ihan varmaan AS-porukalle piruillakseen.

Eli ajat ovat muuttuneet, sille emme mitään voi.  Kultaiset 70- ja 80-luvut ovat taakse jäänyttä elämää.  Haldat ja Snurrat eivät palaa.  Vaikka komput kieltämällä kisoihin saataisiinkin aitoa elämää lisää, niin siihen todennäköisesti ei päästä.  Se se aitoa kilpailua olisikin, kun tekniset apuvempaimet kiellettäisiin, siinä sitä katsottaisiin kuka haltsaa homman.  Mutta ei voi, ettei tule liian vaikeaksi.  Mutta olisi tietysti lupa odottaa, että tämä voisi vaikuttaa myös reitintekemiseen jonkin verran.  Mutta olemme siis tässä teknistyneessä infoähkymaailmassa, jossa kompuutterit kuuluvat tuonne kapiineihin.  Siis lajin luonne on muuttunut, mutta älkää ihmetelkö mihin ihmiset ovat kaikonneet.  Olkaa tyytyväisiä jos kilpailuun tulee yhteensä 50 autokuntaa.  Mutta toivottavati sääntöjen laatijat eivät vie lajia siihen suuntaan, joka nostaa kynnystä lähteä kilpailemaan – olkoon kyse sitten uusista harrastajista tai jäähdyttelijöistä.  Nyt ainakin yksi ongelma on siinä, että sääntötekniset syyt johtavat ”sopivasti keskeyttämisiin” yms. jippoiluihin.  Säännöt tuleekin laatia kilpailijoille, siis huomioiden koko kilpailijakaarti, eikä vain niitä muutamia pareja, jotka hamuavat SM-mitskuja.  Kyse on erilaisista harrastustavoista ja siinä mielessä eri lajeistakin.

Näillä evähillä hyvää AS-syksyn jatkoa toivottelee

A.Lavikainen