Kastijaosta

Lavikainen on jo pitkään ihmetellyt AS:n luokkajakoja, onko niissä jonkun mielestä jotain logiikkaa. A, B ja C ovat kyllä aakkosten ekat kirjaimet, mutta miksi ylin luokka on M. Miksei yhtä hyvin P niin kuin Päästelijät tai N niin kuin nopeahkot tai O niin kuin osaajat? Mutta enemmän ja vähemmän Lavikaista on pistänyt ihmetyttämään luokkien määrä. Niitähän pitäisi saada huomattavasti lisättyä nykyisestä. Olisi kyllä vähintään yliopiston opinnäytetyön ellei peräti väiskärin paikka selvittää vähän noita syitä, miksi ihmiset lopettavat ah niin ihanan metsissä sekoilun. Me kaikkihan olemme kuulleet, että nykypäivän ihminen kaipaa paitsi elämyksiä, niin onnistumisen kokemuksia. Koe siinä sitten onnistumista, jos vuosikaudet kierrät pöpelikköjä, vaihdat renkaita, tunkkaat autoa ylös pehmeästä, kysyt kuskilta ”missä me ollaan” jne. Eikä palkintovitriinissä loista muuta kuin lamppu. Eli palkintoja immeisten pitää saada. Ja millä niitä saadaan – no sillä, että luokkia lisätään niin paljon, että kuhunkin luokkaan ei mahdu kuin 3…4 autoa maksimissaan ja aina kolme parasta palkitaan. Ja palkintojen jakoa varten sitten joka paikkaan sellainen oikea palkintokoroke – ja shamppanjapullot. Aatelkaas, yksi ja toinen meistä leikkii pikku Tommia tai Kankkusta tai kenties Schumia. Mikä se olis roiskiessa shamppanjat kyläkoulun juhlasalin seinustoille ja kaverien paidan kauluksista sisään. Tämän seurauksena talo tietysti kärsisi ei niinkään vesi- kuin shampanjavahingoista. Mutta kun talo remontoitaisiin, niin olisipa koko hommasta myös tuleville suunnistajille riemua – tulisihan homeinen kyläkoulukin AS-kisan seurannaisena rempattua kuntoon. Lavikainen on ainakin lukenut, että maamme koulut kärsivät pahoista home- yms. vaurioista.

Mutta millä sitten luokkia saadaan lisää? Eikö kukaan muu ole huomannut, että M- ja A-luokkien välillä on ns. hissiporukka, sakki, joka uskollisesti joka vuosi vaihtaa luokkaa – eivät raukat oikein tiedä, mihin luokkaan kuuluisivat. Nämä tarvitsevat ehdottomasti oman ns. hissiluokkansa. M-luokasta tiputkin hissiluokkaan, jossa pysyt kunnes tiput sieltä A:han tai nouset takaisin M:ään. Tämän jälkeenkin A-luokassa on vähintäänkin kahdenlaista sakkia; ne jotka tosissaan hamuavat M-luokkaan ja sitten ne, jotka sinne eivät missään nimessä halua. Eli pitää perustaa ”tosikko-A” –luokka ja ”harrastaja-A” –luokka. B-luokan porukka puolestaan on sitten niin sekalaista seurakuntaa kun olla ja voi. Ajatelkaas nyt, joku on saattanut kilpailla peräti M:ssä asti, ties vaikka olisi mikä mestari, rakentaa omakotitalon ja pitää sen takia pari huilivuotta (suunnistamisesta meinaan) ja voi tämän jälkeen aloittaa B:stä – voi hyvä Sylvi noita sääntöjen laatijoita. Tällaiset tarvitsevat oman luokkansa pilaamasta muiden B-luokkalaisten innostusta. Eli nämä luokkaan ”Vanhojen-äMMien-B”-luokka. Loput B-läiset voidaan jakaa oikeastaan kolmeen ryhmään:

• Ne, jotka vielä kuvittelevat osaavansa jotakin, joilta ei paljon hymyä irtoa vaan ilme on kuin Mäkisellä Jyskälässä ja joilta aina löytyy jokin syy, miksi kisa meni poskelleen. Näillä on autojen ruosteiset paikat peitelty erilaisilla mainoksilla ja nämä ovat niitä, jotka hamuavat tosissaan A-luokkaan. Eli luokkaan ”Tosikko-B”.
• ”Harrastelija-B”. Eli ne, jotka tykkäävät aina joskus käydä pyörimässä pusikoiden ympäri, mutta joilla ei ole pienessä mielessäänkään yrittää luokkanousua. Nämä rohkenevat näyttää biileistään myös lommoiset puolet.
• ”Nousijatollo-B” eli ne, jotka itse asiassa eivät tiedä lajin hienouksista mitään, mutta jotka ovat erehtyneet pari kisaa ajamaan jossain C-luokassa. Tästä luokasta noustaan joko Harrastelija-B:hen tai Tosikko-B:hen sen mukaan mitä FIA:n Persoonallisuustutkija sanoo sen jälkeen kun pari on kilpaillut kolme kilpailua ao. luokassa ja osallistunut vähintään kahden koulun remonttiin.

C-luokan poppoo voitaisiin jaotella lähinnä sen mukaan ymmärtääkö kartturi kartasta yhtikäs mitään vai luuleeko hän vain ymmärtävänsä. Eli luokat ”Pohjoinen-löytyy-C” ja ”Sama-mitä-lukee-C”. Jälkimmäisen luokan kilpailijoille voidaan kilpailupapereiden mukana antaa luettavaksi päivän Hesari – on edes jotain luettavaa, josta jotain ymmärtää.

Näillä nykyisillä jaotteluilla aakkosissa M on paljon C:n jälkeen, sen takia tässäkin (kohta FIAlle postitettavassa) esityksessä M:n uusi luokkajako esitetään vasta C:n jälkeen. No, M:ssä nyt on niin vähän sakkia, että antaa niitten olla siellä, paitsi siis ne, jotka ovat tuossa hissiluokassa.

Lavikaisen näkemyksen mukaan edellä tuli määriteltyä yhteensä 10 luokkaa. Jos kisan markkinointi on onnistunut hyvin, niin yhteen kisaanhan saattaa tulla jopa 70 auto eli 7 autoa / luokka, joten vielä tarvitaan luokkia lisää. Toiset 10 luokkaa tulee siitä, että kaikki edellä kuvatut luokat pitää löytyä myös daameille – sinänsä tämä ei edellä kuvattua ongelmaa vielä kokonaan poista. Mutta kun kaikki edellä kuvatut luokat tulee olla erikseen kompun omaaville ja komputtomille, niin jopas löytyy reaalimaailmassakin luokkia lisää. Kun lisäksi edelleen jako tehdään etuvetoisiin, takatuuppareihin ja jokakulmastaraapiviin, niin jokos alkaisi riittämään. Autojen alkuperämaan mukaan voidaan vielä jaotella luokat Eurooppalaisiin ja Aasialaisiin, Lavikaisen näkemyksen mukaan muilta mantereilta kotoisin olevilla kotteroilla ei pahemmin suunnistella. Tätä jakoa on tosin helppo laajentaa,esim. tilanteessa jossa joku alkaa ajamaan Afrikkalaisella menopelillä. Eli seuraavassa pari esimerkkiä parin luokasta, johon ilmoittaudutaan:

• Nelivetoiset-Aasialaiset-uroot-vanhojen-äMMien-B-kompulla
• Etuvetoiset-Eurooppalaiset-uroot-sama-mitä-lukee-C-ilman kompua
• Takatuuppari-daamit-Aasiasta-Pohjoinen-löytyy-C-kompulla (ajavat varmaan 60-luvun ”luupäällä”)
• jne.

Eli eihän tämä kuulkaa ole kuin hyvästä tahdosta kiinni, niin johan saadaan kaikille osallistuville onnistumisen elämyksiä ja jokainen voittaa joskus ja saadaan paljon iloisia ja tyytyväisiä ihmisiä ja kun sitten harrastajamäärät lähtevät hirveään nousuun niin kyllä Lavikainen voi määritellä näitä luokkia lisää jotta uudetkin tulijat voittaisivat ja tuntisivat itsensä koviksi jätkiksi ja jotka jälleen veisivät sanomaa eteenpäin ja jälleen saataisiin lisää harrastajia ja tämän myötä harrastus laajenisi niin että kohta aaässää ajettaisiin joka viikonloppu noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea ja aina se kisa päättyisi kyläkoulun pihaan jossa sitten kisaa seuraavalla viikolla korjattaisiin home- ja shampanjavahingot ja niin pienet koululaiset eivät saisi astmaa vaan voisivat hengittää raikasta ilmaa heti kun vaan kaikki aaässäihmiset olisivat kärränneet ne pärisevät ja saastuttavan kapistuksensa pois.

Jos joku ratamestari meinaa saada nyt mikreenin miettiessään, että tarkoittaakos tämä nyt sitten 30:a erilaista viivaa, niin soosoo, otetaas nyt rauhallisesti. Maastossahan voisi mennä vain pari kolme erilaista viivaa ja noudattaen Lavikaisen aiemmin antamia neuvoja (20.8 julkaistu asiakirja Tulevaisuuden Kisamalli) saadaan varmasti eri luokille aika mahtavia elämyksiä vaikka maastossa mentäisiinkin ihan sitä samaa viivaa.

Että otetaan ihan rauhallisesti nyt vaan ja ajetaan siihen asti ihan hyviä ja ”rauhallisia” kisoja nykysäännöillä ja –kastijaoilla kunnes lajiparlamentit ja –rykmentit ja –työryhmät ja Rysänperän AS-direktiivikomitea vahvistettuna FIAn virallisella tarkkailijalla on hyväksynyt nämä esitykset. Ai niin, onko AKK:lla tähän jotain sanottavaa?

Että tämmöisiä aatteli tällä kertaa A. Lavikainen