AS-harrastajan happotestiLuonnonsuojelijat ovat huolissaan siitä, että ihminen muokkaa ympäristöään ja psykologit puolestaan siitä, että ympäristö muokkaa ihmistä. Ota siinä sitten selvää kuka muokkaa ja ketä. Mikään arvovaltainen taho ei kuitenkaan ole ollut huolissaan siitä, miten autosuunnistuksen harrastaminen muokkaa ihmistä ja hänen ympäristöään. Aiheesta väännettyä virallista väitöskirjaa odotellessa julkaistaan tämä Lavikaisen saunan kuistilla syntynyt näkemys asiasta. Lopputulokseen on saattanut vaikuttaa kipakoiden löylyjen ja muutaman saunaoluen lisäksi kuistin pöydältä löytynyt Me Naiset -lehti. Totuushan on se, että tosi autosuunnistaja ei tee pliisuja kompromisseja, vaan muokkaa elinympäristönsä harrastuksen vaatimusten mukaiseksi. Toiset huomaamattaan, toiset tarkoituksellisesti. Nyt tarjoutuukin erinomainen mahdollisuus testata oman harrastuksensa vakavuusaste. A. Lavikaisen AS-harrastajan happotesti: Kisa-auton hankintaan harrastus vaikuttaa totta kai. Nelivetoinen turbo-Mazda tai hätätapauksessa kaksiovinen Justy tuntuvat autosuunnistajan silmissä ainoilta autoilta maailmassa. Samalla vaimo saa siitä mainion kauppakassin, vaikka olisikin toivonut saavansa Micran tai Fiestan ilman kuppipenkkejä. Lisäksi perheeseen tarvitaan myös ”edustusauto”. Sellainen, jolla kehtaa mennä sukulaispojan rippijuhliin. Tässä autossa on oltava massaa ja tehoa paitsi sukulaisten kiusaksi myös siksi, että kisavehjettä voi sillä huoletta vetää trailerissa kisapaikalle. Omat pisteet:
Autosuunnistaja ei unohda harrastustaan myöskään asuntokauppoja tehdessään. Autosuunnistajan on nimittäin suorastaan pakko hankkia omakotitalo. Auton rakentaminen rivi- tai kerrostalon yleisellä parkkipaikalla rassaa ainakin pitkän päälle, jos ei muuta niin naapurisopua. Erillinen autotalli auttaa hieman, mutta omakotitalo maaseudulta ratkaisee myös varaosa-autojen sijoittamisongelman. Kun kerran omakotitalo on hankittava, ei se saa sijaita millä tahansa tontin räpsyllä. Eduksi lasketaan, jos harkkarin voi pitää omilla mailla, eikä koko ajan tarvitse olla nurkumassa ajolupia ventovierailta. Säästyy aikaa ja vaivaa. Ilmankos ne Hesan keskustassa asuvat autosuunnistajat ovat viime aikoina olleet katoavaa kansanperinnettä. Omat pisteet:
Autosuunnistajan on valittava myös työnsä niin, ettei se suotta rajoita harrastamista. Hankalimpia ovat työt, jotka edellyttävät viikonloppu- tai vuorotyötä. Viimeiseen asti vältettäviä ovat myös pitkiä ulkomaanreissuja vaativat työt. Omat pisteet:
Kesälomaa ei työnantaja määrää. Eikä puoliso. Ajankohdan ratkaisee AS-kilpailukalenteri. Muutama viikko kesälomasta on varattava pitkiin SM ja PM-reissuihin ja loput – jos jotain jää – voi varata oman kisan tekoon. Kaikki puolisokandidaatit eivät välttämättä ymmärrä kuinka kokonaisvaltainen harrastus autosuunnistus on. Tässäkin kohdin on siis syytä ottaa huomioon harrastuksen asettamat vaatimukset. Omat pisteet:
Perhejuhlia, kuten syntymä- tai hääjuhlia voi aina sopivasti lomitella AS-kisakalenterin mukaan. Siksi kaikki kilpailukalenteriin tehtävät muutokset ovat hyvin kiusallisia. Osaltaan asiaan voi tietysti vaikuttaa pitkäjänteisellä suunnittelulla. Esimerkiksi lasten hankinnassa on syytä olla kaukoviisas ja muistaa, että syksyllä ei ole yhtään vapaata viikonloppua syntymäpäivien viettämistä varten. Kannattaa siis ajoittaa lasten syntymä kevään rospuuttokauteen tai vaihtoehtoisesti joulun tienoolle. Silloin on hiljaisinta autosuunnistusrintamalla. Omat pisteet:
Ehkä listasta vielä puuttuu muutama elämän perusasia, mutta autosuunnistus vaikuttaa niihinkin tavalla tai toisella. Tämä epävarmuustekijä otetaan huomioon siten, että kukin voi lisätä tai vähentää pisteitä oman halunsa mukaan. Omat pisteet:
Harrastuksen vakavuusluokituksen pistetulkinnat:
Kv. luokituskonsulttina A. Lavikainen
|