Kiitos hyvinkääläisille mukavasta kilpailuista. Oli sopivan erilaisia jaksoja, kun alussa oli lyhyttä valoisaa ja lopussa pitkää pimeää. Kieltämättä viimeisellä jaksolla välillä hirvitti ajattaa kuskia kapeisiin kivisiin ränneihin:
"Tosta alas, jos taittuu alhaalla vasemmalle. Vai hetkinen... Eiku...Kyllä se tästä...jos pääset" (viimeistä lausetta ei pitäisi koskaan sanoa kunnianhimoisen AS-kuskin kuullen)
TAI
"Kyllä se tänne pyytää... Mutta nyt loppu ura, ja kuinkas tästä takaisin päästään. Pakko vaan tosta nauhan läpi..." Ja kuski nosti kiltisti nauhaa, jotta päästiin alta takaisin reitille. Huhu kertoo, ettei oltu ainoita
Eipä sieltä maaliin ilman savua selvitty, mutta se on taas toinen tarina ja enemmän sitä teknistä puolta, johon kartturin ei parane sotkeutua (lue: kiinnittää huomiota). Mutta kuskin sanoin: Ei savua ilman rasvaa pakosarjassa!
Joka tapauksessa hieno kisa ja mukava nähdä taas hyvinkääläiset tekemässä kisoja. Nyt on päästy nauttimaan jo kahdesti kuukauden sisään, kiitos!!
Ja hienohan se oli (vanhojen) mestareiden naureskellessa hakata lentokentän käännöksiä uudestaan ja uudestaan, kun ei vaan sopinut ja kelvannut. Onneksi tuli parin vuoden takainen nuori mestari ja vei reitille.